Jos jotakin...
Tänään ei oikein suju. Istun, torkun, pohdin. Maria Solheimia kuunnellen. Kahdeksan ja puoli kuukautta jäljellä. Huh. Tämä aika vain tuntuu kuluvan omalla painollaan ja vievän eteenpäin tarkoittamattakin. On nälkä. Yritän hymyillä ja olla hymyilemättä, katsahdan vastapäisellä seinällä roikkuvaa peiliä. Puhelimet soivat ympärillä ja... kirjoitan. Taas. Jos kertoisinkin tämän päiväisestä aamusta, ette uskoisi, ja kun jätän kertomatta, ette välitä. Se aamu oli erilainen. *viheltelee ja pohdiskelee*
Tahtoisin pois.
2 Comments:
kerro ihmeessä o_O
Eipä siinä juuri ole kertomista. Kauniita aamuja ihmislapsen elää.
Post a Comment
<< Home